Vihreän planeetan arvoitus

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten into vaatia poliitikoilta ilmastotoimia on selvästi laskenut vuoden 2019 eduskuntavaaleja edeltävästä ajasta, selviää valtionhallinnon tilaamasta ilmastobarometrista. Kyselyyn osallistui alkuvuonna hieman yli tuhat vastaajaa eri puolilta manner-Suomea, uutisoi Yle verkkosivuillaan 27.2.2023.

Yllättävä tulos ja muutos suomalaisten mielissä ja ajattelussa. Onko kyse turnajaisväsymyksestä vai yksinkertaisesti turhautumisesta? Eikä taloudellista näkökulmaakaan ole syytä unohtaa. Kenties olemme vain sopeutumassa ilmastonmuutokseen ja koemme, ettei meidän tarvitse tehdä ilmastotoimia omassakaan elämässämme. Toivottavasti kuitenkin valtaosa meistä ymmärtää ilmastossa meneillään olevan muutoksen vakavuuden. 

Tartuin uutiseen, sillä sen viesti kytkeytyy vastikään kirjoittajaryhmässämme käsiteltyyn kuukauden aiheeseen. Otsikoksi arvottu Luminen talvi sai monet muistelemaan ja haikailemaan menneitä aikoja runsaslumisissa maisemissa ja narskuvissa pakkasissa. Hauskoja, tragikoomisia, hellyttäviä ja surullisia tarinoita talven vitilumeen kiedottuina. Monet kokivat, että talvi sellaisena kuin se on totuttu kokemaan, ei ole enää ollenkaan itsestäänselvyys. Tulvat, myrskyt, metsäpalot, kuivuus, näistä on tulevaisuuden vuodenajat tehty. 

Valitsin omaan kuukauden tekstiini aivan toisenlaisen näkökulman. Pujahdin tarinaan fantasian ja satumaisin siivin. Satuhan saa ylittää todellisen elämän rajat, ja se vetoaa mielikuvitukseen. Satuja kerrotaan ja kirjoitetaan lapsille, mutta mikä estää kirjoittajaa leikittelemästä kertomalla sadun aikuisille. Sadun suojissa voi karrikoida ja liioitella, irrotella, yksinkertaistaa, ja hassutella vakavillakin asioilla. Ja tietenkin satuun on piilotettu yksi tärkeä palanen - jonkinasteinen opetus.

Luminen talvi

Olipa kerran maapallon kaltainen planeetta. Planeetta ei ollut pyöreä, vaan litteä kuin pannukakku. Kerrottiin, että pannukakulle on matkaa muutama valovuosi universumin mittatikulla mitattuna. Kerrottiin myös, että planeetan meret ja järvet hohtavat sinisen värejä, vehreitä laaksoja reunustavat tummanpuhuvat vuoret, tuntureiden pehmeät ääriviivat sulautuvat taivaankanteen. Metsien ja soiden lomitse kiemurtelevat joet ja purot. Oli jopa kuultu huhuja, että siellä vallitsi ainainen kesä eikä talvea ollut milloinkaan. Ihmiset antoivat planeetalle nimen Vihreä planeetta. 

Olisipa se mainio paikka, tuumailtiin. Ihmisten uteliaisuus tuota ihanaa Vihreää planeettaa kohtaan kasvoi. Niin sitten päätettiin lähettää arvovaltainen delegaatio kysymään viisailta johtajilta asiaa.

Ei aikaakaan, kun ihmisjoukosta valittiin uteliaiksi ja sanavalmiiksi tiedetty joukko Maan ihmisiä tähän tärkeään tiedustelutehtävään. Vihreän planeetan arvoitus kiinnosti kaikkia.

Viisaiden johtajien korviin oli kantautunut huhu, että heiltä tultaisiin kysymään arkaluonteiseksi luonnehdittua tietoa Vihreästä planeetasta. He eivät kuitenkaan ehtineet suunnitella vastaustaan, kun delegaatio jo tulla tupsahti sisään hallintorakennukseen.

   – Arvoisat viisaat johtajamme, haluamme tietää, keitä Vihreällä planeetalla oikein asuu? Vai onko planeetta autio? Se vaikuttaa oikein kauniilta paratiisilta täältä kaukaa katsottuna, kysyi delegaation tiedonhaluisin ja äänekkäin edustaja. Hän unohti kohteliaisuudet ja kumarrukset, innoissaan kun oli.

Viisaiden johtajien rivistössä alkoi supina ja kuiskuttelu. Mikä neuvoksi? he kyselivät toisiltaan. – Meidän on kerrottava heille totuus, murahti yksi viisaista johtajista. – Muuten itse päädymme Vihreälle planeetalle. 

Toiset viisaat nyökkäilivät päätään yksimielisyyden merkiksi. Oli tullut hetki paljastaa menneiden aikojen salaisuus. 


– Hyvä on, arvoisat kansalaiset, sanoi viisain johtaja. – Vihreä planeetta ei ole autio. Kauan, kauan sitten maapallo haluttiin pelastaa menninkäisiltä, maahisilta, haltioilta, noidilta ja taikureilta. Heidät lennätettiin raketilla pannukakkuplaneetalle. Siellä he sitten ovat saaneet tehdä taikojaan mielin määrin. Taikoa itsensä vaikka sammakoiksi, leijoniksi, aidan seipäiksi, miksi ikinä halusivatkaan. He ovat nyt onnellisia ja tyytyväisiä omalla taikaplaneetallaan ja me täällä omallamme, viisas johtaja päätti selityksensä.

Utelias ja sanavalmis delegaatio ei saanut sanaa suustaan. Se kumarsi, kiitti tärkeästä tiedosta ja lähti oitis kertomaan uutista Maan asukkaille. Uutisesta syntyi melkoinen hämmennys kaikkien keskuudessa. Eipä täällä ollut moista kuultu koskaan! Maan kirjat ovat ihan sekaisin, päiviteltiin turuilla ja toreilla. Liekö tottakaan?

Jonkin ajan kuluttua Maassa alkoi kiertää huhu, että Vihreällä planeetalla tapahtui kummia. Avaruuteen tiirailijat havaitsivat, että planeetalla näkyi valkoista siellä, missä ennen oli vihreää. Tiirailijat kertoivat, että valkoinen valtasi koko ajan lisää alaa. Mitä Vihreällä planeetalla oikein tapahtui? Valkoisen aineen vallankumous? arvuuteltiin. 

Asioista varmasti tietävät kertoivat, että siellä oli käynnissä taikureiden ja noitien ja haltioiden keskinäinen paremmuuskilpailu. Kuka saisi aikaan talven ja lunta? Sillä toden totta, he varmasti kaipasivat talven lumista maisemaa, se oli selvää. 

Toiset yhtä luotettavasti asioista perillä olevat taas tiesivät, että Vihreällä planeetalla oli alkanut jääkausi. Koko litteä taivaankappale peittyisi jäähän ja lumeen. Näkökantoja oli muitakin, mutta nämä kaksi olivat mieluisimpia. 

Kului vuosi tai kaksi. Elämä Maassa oli palannut uomiinsa. Ihmiset olivat unohtaneet Vihreän planeetan arvoituksen ja valmistautuivat uuden talven tuloon. Maan viisaat johtajat hyrisivät tyytyväisinä ja helpottuneina. Kiusallinen episodi maahisten ja noitien rakettimatkasta näytti häipyneen taivaan tuuliin. Maassa kaikki hyvin. Vai oliko sittenkään? 

Säätieteilijöiden tutkat surrasivat yötä päivää joka puolella Maata. Ne seurasivat ja ennustivat tulevia säitä. Yhtäkkiä tutkat alkoivat pyöriä vimmatusti ja vingahtelivat korviavihlovasti. Sääasemat pimenivät hetkessä. Säätieteilijät säntäilivät kuka minnekin. Taivaalta vyöryi valtava lumipyörre, se näytti täyttävän koko universumin. Maapallo oli paksun lumivaipan peitossa. Oli kuin maapallon ylle olisi heitetty valkoinen untuvapeitto, ja kaikkialla vallitsi syvä hiljaisuus.

Silloin asukkaat muistivat Vihreän planeetan tarinan. Taiantekijöiden keskinäinen kilpailu oli kuin olikin mennyt mönkään, se tiedettiin nyt varmasti. Noidat ja menninkäiset eivät tienneet oikeita taikasanoja pysäyttääkseen lumen tuloa. Nyt lumi valtaa koko universumin! Menneiden aikojen viisaat eivät olleet aavistaneet tekonsa seurauksia. 

Sen pituinen se.



Kommentit

Myös näitä luetaan

Seuraa Sanapisaroita-blogiani Blogit.fi:ssä