Hei, mitä sinulle kuuluu?



Kukapa olisi uskonut, että vuoden 2020 pahis saisi koko maapallon polvilleen. Melko vahva ilmaus, mutta todellinen. Pahiksella tarkoitan viheliäistä virusta, joka on nostanut synkän pilven ihmisten hyvinvoinnin ja kaiken tekemisen ylle. Ihmisten tärkein arvo on hengissä pysyminen. Kulttuureista riippumatta tämä pahis yritetään nitistää yhteistuumin. Vihdoin toivo on herännyt ja vahvistunut, pikkuhiljaa. Pahis saadaan aisoihin.

Sipulia kuorimaan

Asioilla on puolensa ja puolensa, tavataan sanoa. Viisastelua tai ei, mutta elinpiirin kaventuessa ihminen joutuu väistämättä harkitsemaan omia tarpeitaan ja tärkeyksiään.           

Pysähtymään. 

Kerros kerrokselta kuorimaan itseään lähemmäksi ydintä. Sipulinkuorintafilosofiaa, niin sanotusti. Sipuli itkettää, mutta siitäkin selviää. Kaikissa elämäntilanteissa tällainen itsetuntemuksen opettelu ei tietenkään onnistu. Ymmärrettävää. 

 


Mutta pientä virettä tunnekeskusteluille on havaittavissa. Läheisistä välittäminen, hei, mitä sinulle kuuluu -soitot ovat ilahduttaneet ja auttaneet monia, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tärkeys on nostettu esille isosti. Ehkä kulttuurissamme on tapahtumassa muutos. Kulttuuri on monimerkityksellinen käsite. Tässä yhteydessä voidaan puhua arvoista, asenteista ja käyttäytymistavoista. Kulttuuri opitaan viestinnän välityksellä. 

Yksi sana – monta näkökulmaa

Oikeastaan ajattelin kertoa tässä postauksessa uusista etäsuhteista, joita rajoitettu arki on tuonut kirjoittajan elämääni. Parin kolmen kuukauden ajan olen saanut olla mukana kirjoittajaryhmässä, johon kuuluu niin runon kuin proosan taitajia. Ja millaisia tekstejä syntyykään! Mainio läpileikkaus maakunnan kirjailijoiden ja kirjoittajien taidoista. Jutun idea on, että jokaiselle kuukaudelle annetaan yksi sana, josta kirjoitetaan teksti, runoa tai proosaa. Tai molempia, jos intoa riittää. 

 


On hämmästyttävää, miten erilaisia näkökulmia yhdestä sanasta saa irti! Teksteistä annetaan myös palaute. Palautteita onkin yhtä hykerryttävää lukea kuin itse tekstejä. Kirjoittamisprosessin kannalta myös palautteen antaminen ”kasvattaa” kirjoittajaa kirjoittajana siinä missä palautteen saaminenkin. Ryhmässä kirjoittajien välillä risteilee välittämisen ja arvostamisen lankoja, vaikkakin etänä.
 

Olisiko tänään hyvä hetki meidän kaikkien ottaa koppi pahiksen herättämästä kolikon toisesta puolesta? Myötätunnon ja välittämisen aika on nyt. Myös itseämme kohtaan.

 

Toivotan lukijoilleni levollista joulun aikaa ja onnellista, toiveikasta vuotta 2021!

 


 

 

 

Kommentit

  1. Kiva postaus! Hienoa, että olet saanut innostusta kirjoittajaryhmästä. Ihanaa joulun aikaa myös sinulle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Arvostan palautettasi. Lämmin kiitos sinulle.

Myös näitä luetaan

Seuraa Sanapisaroita-blogiani Blogit.fi:ssä